Pientalon kattomateriaalivalinta voi perustua pitkälti ulkonäköön. Kymmenen tuhannen neliön teollisuuskatolla sama valinta vaikuttaa vuosittaisiin huoltokuluihin, vakuutusehtoihin ja siihen, kuinka hyvin katto kestää Suomen sään vuodesta toiseen.
Miksi materiaalivalinta riippuu katon tyypistä
Katon kaltevuus on ensimmäinen asia, joka materiaalivalinnassa pitää ottaa huomioon. Loivalla katolla vesi valuu pois hitaasti, jolloin koko kattopinnan täytyy olla vedenpitävä joka kohdasta, myös saumoista. Jyrkällä katolla vesi valuu pois nopeasti, jolloin saumojen ei tarvitse kestää seisovan veden painetta samalla tavalla kuin loivalla katolla.
Katon kaltevuus on ensimmäinen asia, joka materiaalivalinnassa pitää ottaa huomioon. Loivalla katolla vesi valuu pois hitaasti, jolloin koko kattopinnan täytyy olla vedenpitävä joka kohdasta, myös saumoista.
Siksi loivilla ja jyrkillä katoilla käytetään erilaisia kattoratkaisuja. Jyrkillä katoilla voidaan käyttää myös niin sanottuja epäjatkuvia katteita, kuten tiiltä tai peltiä, joiden limitykset ohjaavat veden pois. Loivalla katolla epäjatkuvan katteen limitykset eivät yksin muodosta riittävää vedeneristystä, koska vesi voi jäädä katolle pitkäksi aikaa ja rasittaa liitoksia. Suomen teollisuus- ja liikekiinteistöissä valtaosa katoista on loivia, mikä ohjaa valinnan usein samaan suuntaan: bitumikermiin.
Bitumikermi loivilla katoilla
Suuri osa teollisuus- ja liikekiinteistöjen katoista on loivia, ja juuri tällaisille katoille bitumikermi soveltuu hyvin.
Kattoon asennetaan tyypillisesti kaksi kermikerrosta: aluskermi ja pintakermi. Aluskermi kiinnitetään alustaan, esimerkiksi mekaanisesti ruuvaten, liimaten tai hitsaten, ja se toimii ensimmäisenä vedeneristyskerroksena. Pintakermi yleensä joko hitsataan tai liimataan kiinni aluskermin päälle, ja siinä on yleensä sirotepinta, joka suojaa UV-säteilyltä ja kestää mekaanista kulutusta.
Kaksi kermikerrosta ei muodosta saumatonta pintaa, vaan huolellisesti limitetyn järjestelmän. Kermit limitetään toistensa päälle ja saumat tehdään tiiviiksi koko matkalta. Kerrosten saumat sijoitetaan eri kohtiin, jolloin yksittäinen vaurio pintakermissä ei vielä tarkoita, että vesi pääsisi rakenteisiin asti.
Lue lisää: Vesikatot isoille kiinteistöille kotimaisella bitumikermikatteella
Kaltevuus ja vedeneristysluokka
Vedeneristysluokat määrittelevät, millainen kermirakenne eri kaltevuuksilla tarvitaan. Ne kertovat käytännössä, millaisia kermiyhdistelmiä katolla voidaan käyttää ja kuinka vaativaan käyttöön rakenne soveltuu.
Loiva katto on kaltevuudeltaan enintään 1:10, ja jyrkkä katto tätä jyrkempi. Raja ei ole mielivaltainen: loivalla katolla vesi viipyy pinnalla pidempään, joten vedeneristykseltä vaaditaan enemmän.
VE40-luokan minimikaltevuus on 1:40. Tätä loivemmilla katoilla käytetään VE80-käyttöluokkaa, jossa vedeneristys toteutetaan aluskermin ja pintakermin muodostamana kaksikerrosrakenteena. Erityisen kuormitetuilla rakenteilla, kuten liikennöidyillä kansilla tai viherkatoilla, käytetään VE80R-luokkaa, jossa vedeneristys tehdään vielä tätäkin vahvempana, kolminkertaisena. Mitä loivempi katto ja mitä kovemmalle rasitukselle se altistuu, sitä enemmän kermikerroksia tarvitaan.
SBS-modifioitu bitumi Suomessa
Bitumikermin joustavuus riippuu siitä, millä polymeerillä bitumi on modifioitu. Kaksi yleisintä ovat SBS ja APP, ja niiden ominaisuudet sopivat hyvin erilaisiin ilmastoihin.
APP-modifiointia käytetään jonkin verran, erityisesti Etelä-Euroopassa. APP parantaa bitumikermin lämmönkesto-ominaisuuksia, kun taas SBS parantaa erityisesti kylmäominaisuuksia ja tekee bitumimassasta elastisen. Suomen ilmastossa hyvät kylmäominaisuudet ovat erityisen tärkeitä: tästä syystä SBS on Suomessa käytettävissä olevista bitumikermiratkaisuissa vallitseva modifiointitapa, emmekä suosittele APP-kermiä yhteenkään kohteeseemme.
SBS-modifioitu bitumi säilyttää joustavuutensa kylmässä. Hitsattavien kermien kylmätaivutettavuudelle on asetettu vähimmäisvaatimukset, ja parhaat tuotteet ylittävät ne selvästi. Tämä on suomalaisessa ilmastossa tärkeä ominaisuus, koska kattomateriaali joutuu kestämään sekä pakkasta että toistuvia jäätymis-sulamissyklien aiheuttamia liikkeitä. Lisäksi venymäkyky on tyypillisesti 45–55 prosenttia suunnasta riippuen.
Kuva: Bitumikate taipuu kirjaimellisesti monimuotoisiin kohteisiin, myös kohteisiin joissa on kaarevia pintoja.
Muut kattomateriaalit
Bitumikermin rinnalla markkinoilla on muitakin vedeneristysratkaisuja, kuten PVC- ja TPO-kalvot sekä EPDM-kumikate. Nämä ovat muovi- tai kumipohjaisia kalvomateriaaleja, jotka kestävät erityisen hyvin kemikaalirasitusta, minkä vuoksi niitä näkee toisinaan esimerkiksi kemianteollisuuden kohteissa.
Sopiva materiaali riippuu aina kohteesta. Valinta riippuu katon kaltevuudesta, rakenteesta, käyttötarkoituksesta, ympäristöolosuhteista ja siitä, millaista huoltoa katolta edellytetään.
Jyrkemmillä katoilla myös pelti on varteenotettava vaihtoehto, erityisesti kohteissa, joissa halutaan vähähuoltoinen ratkaisu ja veden nopea poistuminen kattopinnalta.
Tuuli, kiinnitys ja muut rakenteelliset tekijät
Suurilla kattopinnoilla tuulikuorma on todellinen suunnittelukysymys, ei vain yksityiskohta. Tuuli aiheuttaa suurimman imupaineen räystäiden nurkka-alueilla ja katolla olevien esteiden, kuten konehuoneiden ja isojen piippujen, ympärillä. Kiinnitystapa ja kiinnikkeiden määrä mitoitetaan aina tuulikuormalaskelman perusteella, ei arvauksella.
Katon kestävyys ei riipu pelkästä materiaalista. Kiinnitystapa, alusrakenteen kunto, läpivientien tiivistys ja vedenpoiston toimivuus vaikuttavat lopputulokseen vähintään yhtä paljon kuin itse kermin laatu. Parhaastakin materiaalista tulee huono katto, jos alusta on väärä tai läpivienti on tiivistetty huolimattomasti. Kokonaisuuden suunnittelu ja toteutus ratkaisevat lopulta enemmän kuin yksittäinen materiaalivalinta.
Yhteenveto
Suurella kattopinnalla materiaalivalinta ei ole makuasia samalla tavalla kuin pientalossa. Loiva tasakatto ohjaa valinnan käytännössä bitumikermiin, ja kermin sisällä valinta kannattaa tehdä SBS-modifioidun bitumin hyväksi, koska se on ainoa vaihtoehto, joka pysyy joustavana suomalaisen talven läpi.
Jos olet epävarma, mikä ratkaisu sopii juuri teidän kattoonne, kuntokartoitus tai suunnitteluvaiheen konsultointi antaa siihen vastauksen ennen kuin materiaalipäätös lyödään lukkoon.
